torstai 30. heinäkuuta 2015

Reaverset

Pitihän sitä itsekin, kun kerran muutkin...

Facebookin neulonta-ryhmässä on vilissyt moneen kertaan neulotut converset, joiden ohjeen nimi on Reaverset. Ravelrysta niihin löytyy kaksi ohjetta: toisessa on virkattu pohja ja toisessa neulottu. Koska tykkään enemmän neulomisesta, ostin itselleni kokonaan neulotun version.

Toisaalta nyt saatuani nämä reaverset valmiiksi ja katseltuani muiden reaverseja, joissa on virkattu pohja, voi olla, että hankin myös virkatun pohjan ohjeen. Virkattu pohja vaikuttaisi olevan tukevampi ja pysyvän paremmin muodossa kuin neulottu.

Koko: 38-40
Puikot: 3/3,5
Virkkuukoukku: 3
Lanka: Novitan 7 veljestä
Langanmenekki: yksi pari 200g eli yhteensä 400g
Malli: Reaverse Star Edition





Tennarisukat menivät äidilleni ja siskolleni.

Mieheni kommentoi ostaessani ohjetta, että varmasti löydän ohjeen jostain netistä ilmaiseksi jos niin haluan. Mielenkiinnosta piti etsiä, mutta onneksi sitä ei ilmaiseksi löydy. Tai no ainakaan tätä versiota, muita tennari ohjeita löytyy. Myöskin facebookissa ihmiset näyttävät arvostavan toisen käsityöläisen vaivaa ja mielellään maksavat ohjeesta. Muutama immeinen on kysellyt, jos joku voisi hänelle lähettää ohjeen ilmaiseksi. Siihen on tullut aika rankkaa vastalausetta ja tietääkseni (toivottavasti) heille ei kukaan ole sitä ilmaiseksi lähettänyt. Please, arvostetaan toisten työtä. Jos hän pyytää siitä pienen maksun niin maksakaa se tai tehkää itse oma ohje.

tiistai 21. heinäkuuta 2015

Olga-sukat

Välityönä mun ensimmäiset Olga-sukat. Parista jämälangasta tehty. 

Kuvassa myös uudet sukkablokit. Ostin samantien kaikki kolme kokoa: S (35-37,5), M (38-40) ja L (41 +). Varmasti tulee käyttöön. Helpompi mm. arvioida sukkien kokoa. :)

Koko: 38-39
Puikot: 3 puikot
Lanka: Novitan jämälankoja
Langan menekki: 105g

Malli: Olga-sukat






maanantai 20. heinäkuuta 2015

Nimiäiset

Lauantaina oli esikoisemme nimiäiset, jotka pidimme minun äitini kodissa. Vieraita tuli kolmisen kymmentä eli meidän kolmiossa olisi tullut hieman liian tukalat oltavat, jos sinne olisi kaikki vieraat yritetty tukkia. Äitini olikin suureksi avuksi nimiäisten kanssa. Hän laittoi oman talonsa valmiiksi vieraita varten ja järjesti juhliin tarjoiltavat. Hän tilasi myös juhliin kukat. Meillä ei melkein muuta ollut kuin tulla paikalle kertomaan nimi! Kiitos äiti!

Päivä oli harvinainen aurinkoinen kesäpäivä enkä sanonut montaa sanaa ennen nimen julkistamista. Suurin osa suvusta tiesi nimen alkavan J:llä ja arvauksia oli tullut monia jo ennen nimiäisiä. Itse tilaisuudessa annoimme kaikille lapun käteen ja jokainen sai kirjoittaa nimiarvauksensa siihen. Arvuuttelimme myös toista nimeä, josta kerroimme vasta tilaisuudessa sen alkavan M:llä. Lappujen kirjoittamisen ajan taustalla soi Johanna Kurkelan Ainutlaatuinen. Siskoni, joka on myös toinen kummeista, auttoi minua lukemaan nimiarvaukset ääneen, jotta kaikki kuulivat, mitä oli veikkailtu. 

Ja lapuista löytyi voittaja: minun veljeni arvasi molemmat nimet aivan oikein! Uskomatonta! Luulin, että oikeat nimet sieltä löytyisi, mutta eri lapuista. Voittaja sai palkonnokseen pienen rahapuun, joka oli istutettu pieneen siniseen ruukkuun.

Veljeni sai ilmoittaa arvauksensa ääneen, jolloin kaikki kuulivat pojan nimen. Lopuksi luimme kummitodistukset, jotka oli tilattu pro-seremonialta sekä kerroimme vielä toisen uutisen: olimme edellispäivänä menneet naimisiin maistraatissa. Se ei tuntunut olevan mikään yllätys ihmisille, vaan enemmänkin kuului huudahduksia tyyliin "Mä arvasin!". Emme taida sittenkään olla kovin yllättäviä ihmisiä. No, onhan tässä kahdeksan vuotta jo yhdessä oltu.

Aiemmin esittelyssä jo ollut ristipistotyö, jossa nyt myös nimi ja kehystetty ammattilaisella. Nyt näyttää paljon paremmalta kuin viimeksi. :)

Osa saaduista lahjoista, ristipistotyö sekä arvauslappuja, jotka oli valmiiksi tulostettu.



Nimiäisissä oli pöytä, jolle oli aseteltu kukkia, miehen suvussa ollut kastemalja, vauvakuvat minusta, esikoisesta ja miehestä sekä kynttilä.

Nimiäisiin oli tilattu tuo takana oleva kimppu, jossa oli ihanasti sinistä, valkoista ja vihreää. Myös vierailta tuli kauniita kimppuja. Kuvassa myös pro-seremonialta tilatut todistuskannet, johon sisälle laitoimme vihkitodistuksen sekä kummitodistuksen.

Koko perhe aurinkoisena päivänä. :)

Nyt voin taas rauhallisin mielin jatkaa käsitöiden tekemistä, kun tämä stressin aihe on takana päin. Pikku hiljaa voisi myös alkaa liikkumaan ja karistaa pois nuo ylimääräiset kilot, mitä raskauden aikana kertyi. Miehelläkin loppui kesäloma, joten vietän päivät pojan kanssa kahdestaan. Kai sitä pitää alkaa vaunuja lykkäämään päivästä toiseen. 


Valmiiksi sainkin jo yhden työn ja toinen on pian valmis, mutta niistä seuraavassa päivityksessä. :)

maanantai 13. heinäkuuta 2015

Henkäys-huivi

Löysin Ullan verkkoneulelehdestä ohjeen nimeltä Henkäys-huivi. Malli oli nopea opetella, mutta aloitin huivia tehdessä kaikenlaisia välitöitä (joista mikään ei ole vielä valmis). Pääasia oli, että saisin huivin valmiiksi vauvan nimiäisjuhliin. Juhlat on lauantaina, joten hyvin on vielä aikaa ja huivi on valmiina. Käytin huiviin aika tarkkaan yhden kerän teetee elegantia.

Puikot: 4,5 pyöröpuikot

Lanka: Teetee elegant

Langan menekki: 100g






Sain myös virkattua loppuun pitsiliinan, jonka olen aloittanut joskus kaaaauan sitten. (Ohjeen löysin Novitan sivulta.) Liina ei ollut vaikea tehdä eikä se loppuun virkkaamisessa mennyt kauaa. Aikanaan vaan loppui mielenkiinto kesken sen tekemiseen. Kaiken lisäksi lanka loppui kesken pari kierrosta liian aikaisin. Hetki piti miettiä mitä lankaa pitää ostaa, kun Novitan entinen virkkauslanka oli muuttanut nimensä.

Pingottaessani huivia aloin ihmetellä, miten se on niin tiivis pingottaa. Ei meinaa millään saada ympyrälle vaan aina jostain kohdin törröttää liinaa. Huomasinkin syyn tähän huivin ollessa pingotuksessa: jossain vaiheessa on tullut toistoja liikaa. En alkanut laskemaan missä vaiheessa olen virheen tehnyt, mutta edelliseen liinaan (tehty samalla mallilla) verratessa ero on selvä. Noh, pingotimpas kuitenkin! Hah! :D Ja vielä tärkkäsin rasvattomalla maidolla.

Virkkuukoukku: 1,5
Lanka: Novita virkkauslanka/Kotiväki Kartano

Langan menekki: 30g



Loppuun vielä kuvia, kun minunkin piti hankkia jotain tarpeellista: vyyhdinpuut ja kerijälaitteen. Ai että kun on ihania! Kerin samantien kaikki vyyhdillä olleet langat ja kyllä tuli nopeasti! Kerijälaitteen ostin nettikaupasta, mutta vyyhdinpuut on ostettu yksityiseltä, jonka löysin tori.fin kautta. Maksoin niistä 30e ja se laittoi pakettiin kahdet vyyhdinpuut. Halusi niistä varmaan eroon. Molemmat toimivia. Varmaan pitää laittaa toiset myyntiin. 







sunnuntai 5. heinäkuuta 2015

Uneton kesäyö

Välillä muutakin päivitystä kuin käsitöitä...

Poika on nyt vähän yli kuusi viikkoinen ja nimiäiset lähestyy hurjaa vauhtia. Hui! Mitähän siellä osaa sitten sanoa. Isä ei varmasti osallistu puhumiseen mitenkään, joten nimiäisten pitäminen jää äidin harteille. Noh, se on yksi päivä ja sitten se on ohi. Menin vielä puhumaan ohi suuni ja lipsautin pojan nimen siskolleni, toiselle kummille. Argh! Ja niin hyvin se pidettiin salassa tähän asti! No, kummi lupasi pitää sen salassa. :)

Poika on nukkunut yleensä meidän välissä sängyssä. Tämä siksi ettei laiskan äidin tartte nousta yöllä ylös syöttämään ja koko perhe nukkuu paremmin. Nyt on kuitenkin ollut vähän lämpimämpiä öitä, vaikka Suomen kesä onkin. Pari yötä sitten makkarissa oli jopa 27 astetta nukkumaan mennessä. Huh! Oli aika uneton se yö.

Viime yönä ajateltiin, että laitetaan poika omaan sänkyyn nukkumaan. Hyvin nukkui ensimmäiset kaksi tuntia (tosin pojan ensimmäinen yöpätkä on yleensä noin neljä tuntia, mutta ilmeisesti omassa sängyssä ei ollut hyvä nukkua niin pitkää pätkää), jonka jälkeen heräsi syömään n. kello yksi yöllä. 



Tämän jälkeen alkoikin nukutusrumba... Ei millään halunnut nukahtaa omaan sänkyyn takaisin! Mamma hyyssäsi ja hyssytteli yli kolmeen asti välillä yrittäen laittaa sänkyyn. Huutohan siitä joka kerta nousi. Aivan sama laittoiko sänkyyn nukkuvan vai hereillä ja tyytyväisenä olevan pojan. Lopulta kolmen jälkeen herätin isän jatkamaan hyssyttelyä. Välillä poika nukkui sylissä, mutta sängyssä ei sitä suostunut jatkamaan.

Neljän jälkeen, lähempänä puoli viittä, päätimme luovuttaa ja poika sai jatkaa uniaan vanhempien välissä, jotta kaikki pääsisivät nukkumaan. (Rauhoittui muuten välittömästi ja jatkoi tyytyväisenä uniaan.) Ja mitäkö tästä yöllisestä väsyneestä rumbasta saimme tulokseksi? Poika väsytti isän niin hyvin, että äiti sai luvan ostaa uuden sängyn. Jesh! Tähän asti olemme nimittäin nukkuneet 120cm sängyssä koko perhe. Voit vain kuvitella miten ahdasta siellä on ja miksi nyt oli suunnitelmissa poika siirtää omaan sänkyynsä.

Heti aamusta laitoin netin kautta sängyn tilaukseen ja viikon, parin sisällä pitäisi tulla uusi 160cm sänky. Mahtavaa! Tästä on ollut jo monet kerrat neuvottelu, mutta tähän mennessä olen aina hävinnyt ne. Nyt oli poikakin äidin tukena. :) Totta kai siihen piti lisäksi laittaa tilaukseen saman tien myös uudet yöpöydät. Oli kallis aamu istahtaa hetkeksi koneen ääreen tekemään pari tilausta, mutta yhtään ei harmita! Kohta on tilaa koko perheen nukkua samassa sängyssä! (Miten sitä muutenkaan enää raaskisi laittaa poikaa omaan sänkyyn nukkumaan. On se niin suloinen vieressä tuhistessa.)