Esikoisen kanssa kotona

Edellisen päivityksen jälkeen tulikin hetkeksi hiljaista blogiin. Ja ylläripylläri tämä johtui siitä, että synnytys alkoi heti edellisen päivityksen jälkeen samana iltana. :)

Nauha oli tosiaan aika toimiva käynnistyksen aloittaja ja kuulin jälkikäteen, että olinkin tässä sairaalassa ensimmäinen, joka pääsi kokeilemaan uutta nauhakäynnistystä. Ilmeisesti moni työntekijä siellä oli odottanut mielenkiinnolla, että mitä tapahtuisi. :o Itse synnytyksessä ei mennyt kuin 5 tuntia 28 minuuttia. Olin aika nopea ensisynnyttäjä, mutta synnytys olikin lääkkeellisesti aloitettu ja sen aikana autettiin vielä oksitosiinitipalla. 

Synnytyksen aikana oli monenlaista: epiduraalia, lapselle pinniä päähän, sydänäänten laskua, lapsesta verikoetta ja lopulta episiotomia ja imukuppi. Pari päivää synnytyksestä kuulimme, että minulla oli ollut tällainen erikoisuus kuin kalvokiinnitteinen napanuora. Myöhemmin piti lukea tästä tietoa netistä, eikä se vaikuttanut mitenkään kivalta asialta. Olisi voinut käydä pahasti, mutta onneksi ei. Ehkä oli parempi, ettei tästä harvinaisesta tilanteesta tiedetty etukäteen.

Synnytyksen jälkeen jatkui sairaalassa makoilu ja tällä kertaa oltiin huolissaan vauvasta: alilämpöä, jonka jälkeen verensokerit matalalla ja piti antaa lisämaitoa (ja pitää antaa vieläkin, ei oma riitä :/ ). Kun verensokerit alkoi pysymään kunnossa, niin vauvan bilirubiiniarvot nousivat. Murunen oli yhteensä kaksi vuorokautta sinivalon alla. Tämä hidasti kotiin lähtöä huomattavasti, sillä aina valosta pois ottamisen jälkeen piti ottaa kontrolliarvot pariinkiin kertaan eli seuraavana päivänä aamulla ja illalla. Varsinkin kun muru ei ollut valon alla yhtä jaksoisesti kahta vuorokautta vaan vuorokausi valon alla -> seuraamista -> arvot nousi -> vuorokausi valon alla -> seuraamista. Kotiin lähtöpäivänä olin ollut sairaalassa yhteensä 11 päivää. Huh, kun oli ihana päästä kotiin. Sairaalan ruuat ei ole mitään parasta mahdollista pidemmän päälle.

Kotona käskettiin vielä seurata omia verenpaineita, koska ne ei laskeneetkaan heti synnytyksen jälkeen. Jouduin jopa ottamaan verenpainelääkityksen kotiin. Sanoin kyllä hoitajille useampaan otteseen, ettei kannata huoletia minun verenpaineista, ne laskee kun pääsen kotiin. Ja olin oikeassa! Kotona verenpaineet tuli kuntoon kahdessa päivässä, kolme kertaa ehdin lääkkeitä syödä.

Nyt on sitten kotona opeteltu elämään uuden tulokkaan kanssa. Esikoinen ei onneksi ole (vielä?) ihan mahdoton huutaja ja isä on paljon mukana hoitamisessa. Käsityöt on hetkeksi jäänyt sivummalle uuden perheenjäsenen vuoksi, mutta pikku hiljaa olen alkanut niitäkin jatkamaan.

Pieni prinssi syntyi maailmaan 20.5. klo 4.58. Painoa oli 3170g ja pituutta 49cm. 

Rv 38 + 5 ja synnytyksen käynnistämistä

Ai maanantaina kotiin käymään? Olipa se turha toive. (Ks. edellinen päivitys) Lauantai-iltana proteiinin määrä virtsassa oli 1,1g, sunnuntaina 1,6g, maanantaina 3,3g ja tänään, tiistaina, 3,9g. Jep jep. Kivasti on koko ajan nousussa. Kotia pääsen seuraavaksi vasta nyytti kainalossa.

Käynnistyslääkkeitä on käytetty sunnuntaista asti. Sunnuntaina söin puolikasta lääkettä, maanantaina kokonaista ja nyt tiistaina laitettiin nauha kohdun kaulan ympärille, jonka pitäisi olla pilleriä tehokkaampi (vaikkakin sama aine). Tähän mennessä olen saanut pari melkein tuntuvaa supistusta ja alavatsan kipeäksi. Ei muuta. Hohhoijaa. Tästä tulikin pitkä prosessi.

Eilen illalla oli vielä puhetta, että seuraavana päivänä aloitetaan oksitosiinitippa, joka jouduttaisi touhua, mutta aamulla kuulin, että lääkäri päätyikin tähän uuteen nauhasysteemiin. Sitä pidetään vuorokausi ja sen tarkoitus olisi alkaa avaamaan kohdun kaulaa. Mahdollisesti huomenna oksitosiinitippa? Vaikka mulla on hyvä olo, niin ei tätä voi kovin kauan pitkittää koko ajan edistyvän raskausmyrkytyksen vuoksi. Ja muutenkin, mulla ja kanssa odottajilla menee kohta hermo tähän odottamiseen. Nyt viisi päivää olen makoillut osastolla. Argh! Laitan seitsemään eri paikkaan joukkoviestiä tilanteen edistymisestä tai siis sen paikallaan olosta. Kohta tarvii muutkin verenpainelääkkeet odotellessa jotain tapahtuvaksi.

Verenpaineesta puheen ollen... nekään ei ole laskeneet. Lääkkeet ei tee muuta kuin aiheuttaa värinän tunnetta ja sellaista oloa kuin niskassa juoksisi hämähäkkejä. Hyrrr. Lääkitys aloitettiin kolmella kappaleella lääkettä päivässä. Eilen annostus nostettiin viiteen ja tänään seitsemään joista yksi on erilainen, vahvempi lääke (kuulemma). Pyh, ei vaikuta paineisiin mitenkään... Korkean paineen vuoksi eräs hoitaja jo kommentoi, että kun synnytys alkaa kunnolla niin mut kyllä pidetään kunnon puudutteissa ettei kipu alkaisi nostamaan verenpainetta entisestään. Passaa! Otan mielelläni kaikki mahdolliset puudutteet, mulla on niin matala kipukynnys.

Ei tämä ihan pelkkää makaamista ole ollut vaan koko ajan on jotain tutkimusta, mittausta tai lääkettä menossa, varsinki aamulla ja aamupäivästä. Mielenkiinnosta kirjoittelin ylös tämän päivän aikataulua. Se näyttää tältä:

5.00 herääminen (loppui uni kesken :( )

5.40 verenpainemittaus + lääke

6.00-6.45 sydänkäyrä

7.00 verenpainemittaus + verensokeri

7.30 suihku

7.50 verikoe

8.00 aamupala

9.15 verensokeri

9.30 tutkimista

9.35-10.00 sydänkäyrä

10.15 käynnistyslääke (paikallinen)

10.45-11.15 sydänkäyrä

11.30-12.00 lisää sydänkäyrää

12.00 verensokeri + lounas

13.15 verenpainemittaus + verensokeri

13.30 päiväkahvi

14.00-15.00 sydänkäyrää

15.00 verenpainemittaus + verenpainelääkkeet

16.00 verenpainemittaus + lisää verenpainelääkkeitä

16.30 verensokeri + päivällinen

17.00 verenpainemittaus

17.30 verensokeri

18.30 proteiinin tulokset

20.00 iltapala

20.30-21.00 sydänkäyrä

22.00 verenpainemittaus ja verenpainelääke (+ unilääke)

Itse en välttämättä kokisi tarvitsevani unilääkettä, mutta suosittelivat sitä, jotta saisin varmasti nukuttua kunnolla. Se voisi hieman laskea verenpainetta. No ainakaan ei tarvi yötä myöten miettiä tulevaa synnytystä.

Eilen sain hetkeksi jututettavan huonekaverin samaan huoneeseen. Hänelle aloitettiin samat lääkket vaikkakin päivää myöhemmin kuin mulle. Hän ehti syödä kaksi kertaa puolikkaan lääkkeen ja aloitti kunnon supistukset. Sitten hänellä meni lapsivesi ja lähti hetken päästä synnytyssaliin. Minä jäin tänne makoilemaan. Ilmeisesti se joillakin ottaa oman aikansa ja joillakin ei. No, ei se kenelläkään ole sisälle jäänyt. Yrittää nyt malttaa viimeiset hermoja riipivät päivät.

Touhukasta kesän odotusta teille! Minä jatkan makoilua. ;)

Rv 38 + 3 ja raskausmyrkytys

Nyt tulee välillä raskauspäivitys. :)

Mulla on koko raskauden ajan hitaasti noussut verenpaineet. Ensimmäinen neuvolassa mitattu verenpaine oli n. 110/70. Perjantaina verenpaine oli n. 150/100 ja virstassa oli proteiinia +2 eli mahdollisesti raskausmyrkytys. Viikko sitten kävin jo Oulaskankaalla ja silloin ei oltu kovin huolissaan tilanteesta. Nytkin ottivat aika rauhallisesti sisälle ja ajattelivat seurata vuorokauden ja kaikki virtsa pitää ottaa talteen, josta sitten mitataan proteiinin määrä. Verikokeissa ei ollut mitään häikkää ja olo on mulla hyvä, vaikkakin väsynyt.

Lauantaina olin valmis lähtemään kotia, mutta virtsasta otetusta testeistä tuli sellaiset tulokset, että ei sittenkään mihinkään. Proteiinia oli sen verran, että diagnosoitiin raskausmyrkytys ja aloitettiin verenpainelääkitys. (Verenpainelääkkeen oton jälkeen on aina vähän aikaa hieman höpsö olo. Jotenkin tärisyttää ja takaraivossa menee kylmiä väreitä. Hyh.)

Lauantai-iltana vauvan sydänkäyrää ottaessa hoitaja varoitti, että lääkäri saattaa sunnuntaina ehdottaa synnytyksen käynnistämistä. Apua! Mun piti käydä vaan kierros ja mennä takaisin kotia makaamaan. Ei ollut henkisesti yhtään varautunut siihen ettei täältä enää yhtenä kappaleena lähdetäkään. Meinasi mennä yöunet, mutta ei kuitenkaan. 

Sunnuntaina keskusteltiin lääkärin kanssa suuntaan ja toiseen. Päätös oli itse asiassa minun; aloitetaanko käynnistämään synnytys vai odotetaanko. Miten vain, mutta kuitenkin makaan sairaalassa tarkkailtavana ja synnytys pitää varmaan jossain vaiheessa käynnistää, jottei raskausmyrkytys pääse liian pitkälle. Lääkäri selitti, ettei lääke suoraan aloita synnytystä vaan alkaa enemmänkin valmistella synnytykseen eli kypsyttää kohdun suuta. Voi käynnistyslääkkeen kanssa mennä vielä päiviä ennen synnytystä. Päätin, että sama se on nyt aloittaa käynnistys, kun mullakin on vielä hyvä olo. Ensimmäinen käynnistyslääke on nyt otettu ja olen tarkkailtavana ainakin maanantaihin asti. Jos mitään ei tapahdu ennen sitä, pääsen mahdollisesti kotia vuorokaudeksi ja sitten jatketaan. Katsotaan nyt miten tämä etenee. 

Yhtään ei haittaa vaikka tämä "siunattu" aika loppuu ja saadaan oma kulta syliin tuolta vatsasta vääntämästä. Tässä olen raskauden ajan odotellut, että milloin olo on ihan virkeä ja terve ja olisi ihana olla raskaana. Joo, ei sitä hetkeä taida ainakaan itselleni tulla. Mielenkiinnosta listasin raskauden aiheuttamia asioita:

- ruoka- ja juomarajoitukset

- raskauden alussa pahoinvointi

- raskausdiabetes

- nenän limakalvot huonona (melkein alusta asti päivittäin niistänyt verta)

- vaikea nukkua (vessassa juoksemista, vaikea kääntyä, kuuma, välillä uniongelmat, kuorsaaminen)

- hengästyminen

- vaatteiden löytäminen ja pukeminen vaikeaa (sukka on yllättävän vaikea vaatekappale)

- turvotus ja puutuminen (kengät nykyään kaksi numeroa suuremmat, sormet ympäri vuorokauden turvonneet ja puutuneet ollut jo kolme viikkoa)

- närästys

- loppuajasta vauva painaa, vaikea liikkua

- raskausmyrkytys

Tarkoitus ei ole valittaa. Onhan se ihanaa, että tulee perheenlisäystä ja sitä varten voi tehdä mitä vaan. Kuitenkin vähän hymyilyttää joka kerta, kun joku sanoo miten "ihanaa aikaa teillä tällä hetkellä on". Kiitos. Jostain syystä olo ei vain ole kovin ihana ja hehkuva. No kaikkea aikansa ja nyt ollaan ihan loppusuoralla. Jännät hetket edessä. :)

Lapsesta otetaan sydänkäyrää vähän väliä, että varmasti kaikki on kunnossa. :)

Totta kai mukana pitää olla sukkapuikot, jottei aika kävisi ihan hirveän pitkäksi. Lankana Ilun Handusta ostettu käsinvärjätty lanka. 

Raitavillasukkia

Kyllähän sitä piti itsekin kokeilla Fluormanian neonvärisiä sukkalankoja. Aluksi ajattelin, että näistäkin tulee sukat laatikkoon odottamaan, mutta neuloessa aloin kummasti tykästyä näihin silmiä särkeviin väreihin. Taidan sittenkin pitää nämä sukat itselläni.

Neuloin sukkalankaa yhtä aikaa kerän sisältä ja päältä. Tällä tavoin tein sukkiin raidoituksen. Oli hauskaa seurata neuloessa miten värit kehittyvät ja missä kohden värit "uudelleen kohtaavat".

Koko: 36-38
Puikot: 3
Silmukoiden määrä: 56s
Lanka: Regia Fluormania, neon rainbow
Langan menekki: 65g

Näihin katsoin ohjetta Novitan sukkalehdestä ja tein jämälangoista radoitetut sukat. Kantapäähän asti tein raitoja ohjeen mukaan ja sukan kärkeen neulonkin kaikki värit vain peräkanaa. Ihan ok näköiset sukat näistä tuli mielestäni ja pääsin parista lankanöttösestä eroon. Vielä niitä kyllä olisi ja lisää lankoja piti tilata. 

Tilasin uusia lankoja mm. Ilun Handu-kaupasta. Kokeilin ottaa yllätys-pakkauksen, johon tulee kolme kerää Ilun valitsemia perussukkalankoja. Lankojen värin valitseminen on niin vaikeaa, että mielelläni annan välillä jonkun muun tehdä sen. Paketti on vielä matkalla. Millään ei malttaisi odottaa. Jännää!

Koko: 30
Puikot: 3,5
Silmukoiden määrä: 52/40s
Lanka: jämälankoja
Langan menekki: 65g

Koska edellisen päivityksen sukkaparit eivät olleet ollenkaan niitä kokoja mitä piti olla, niin alan laittamaan blogiin ylös myös silmukoiden määrän. En koskaan muista millä silmukkamäärällä olen tehnyt eikä vieläkään itselläni tule ihan selkärangasta, että montako silmukkaa pitää olla minkäkin kokoisissa sukissa. Varsinkin kun puikkokokokin vaihtelee. Jos sitä tulevaisuudessa olisi helpompi arvioida silmukkamäärä, kun voi omasta blogista tarkistella miten on aiemmin tehnyt. 

Isällä käydessäni sain mukaani leipäkoneen 90-luvulta. Vielä toimiva ja käyttöohjekin löytyi mukaan. Heti piti kokeilla tehdä leipää ja hyvää tuli. Oi nami nami. Tämä varmasti tulee meille käyttöön. Laitteella voi tehdä myös kahvikakkuja sekä hilloa.

Nyt on tullutkin käsitöitä valmiiksi tavallista nopeampaa tahtia. Tämä johtuu siitä, että raskausviikkoja on jo 37+3 ja verenpaineet alkaa nousta. Turhaa liikkumista ja touhottamista ei enää suositella, joten yritän liimata takapuoleni sohvaan neuleiden avulla. Tähän mennessä ainakin onnistunut ihan ok, vaikka välillä käy aika pitkäksi. Nyt vaan seuraavia sukkia suunnittelemaan ja toivotaan, että loppuraskaus menee hyvin.

Isompia villasukkia

Aiemmassa päivityksessä oli sitä mieltä, että Novitan sukkalehden ohjeilla tulee hieman pienempiä sukkia, mitä ohjeessa sanotaan.  Nyt täytyy sanoa, että taisin olla väärässä. Taitaa olla ohje kohtaista.

Tein Novitan sukkalehden ohjeen mukaan pitkisukat. Näistä olisi pitänyt tulla kokoa 38. Näistä tuli kokoa 40-42. Noh, välillä hieman suuremmat naisten sukat. 

Koko: 40-42
Puikot: 3,5
Lanka: ONline supersocke, 100g
Langan menekki: 60g

Alun perin tarkoitus oli tehdä näistä sukista miehelleni sopivat sukat, mutta nämä taitavatkin jäädä laatikkoon odottamaan eri omistajaa. En jaksanut alkaa sukkia aloittaessa kunnolla tarkistelemaan, minkä kokoiset sukista tulee ja mieheni jalkaan näistä tuli liian löysät. Pituus on sopiva, mutta sukan ympärys on liian suuri ja sukat ihan pyörii jaloissa (miehelläni on aika kapeat jalat). Nyt laskin koko työhön 60s ja miehelleni olisi varmaan riittänyt 56s ellei vähemmänkin.

Koko: 42-44
Puikot: 3
Lanka: ONline supersocke, panama 6-fach (mit Aloe vera & Jojobaöljy)
Langan menekki: 105g

Nyt oli ilmeisesti suurien villasukkien päivitys. Kummistakaan sukista ei tullut sen kokoisia mitä piti, mutta ei se mitään. Laitetaan laatikkoon odottamaan ja jatketaan neulomista. Seuraavat sukat on jo puikoilla.

Ompelukone käyttöön

Pöllöjen jälkeen otin välillä ompelutöitä. En ole mikään hyvä ompelukoneen käyttäjä, mutta suunnitelmissa olisi alkaa opettelemaan senkin käyttöä. Näin alkuun reunustin aikaa sitten tehdyt vohvelikangastyöt vinonauhalla ja sain näin kaksi paria käsipyyhkeitä. Opin samalla tekemään nätin kulman vinonauhalla. Ohjeen siihen löysin täältä. 

Käsipyyhkeiden jälkeen kokeilin ommella vanhoista pyyhkeistä turbaanipyyhkeen. Siihen ammensin ideani eilen tein-blogista. Turbaanipyyhe olikin tosi nopea ja helppo tehdä. Näitä voisi tehdä tulevaisuudessa esim. joululahjoiksi.

Lopuksi kokeilin vielä tehdä kaapista löytyneestä kankaasta pussukan. Ohje siihen löytyi Hipun blogista.